Mikrobien vastustuskyky ja sietokyky äärimmäisessä kuivuudessa
Kuivumis- ja kastelusykleillä voi olla merkittävä vaikutus maaperän mikrobiyhteisöihin muuttamalla mikrobiprosesseja äärimmäisessä kuivuudessa. Yhden puulajin metsiköissä ja sekametsiköissä kerätyt maaperänäytteet inkuboidaan mikrokosmoksissa European Ecotronissa Montpellierissä ja altistetaan äärimmäiseen kuivuuteen, jonka jälkeen ne kastellaan jälleen. Määritämme prosessien vastustuskykyä ja sietokykyä suhteessa kuivuuteen ja yhteydet monimuotoisuuteen määrittämällä mikrobiprosessien CO2 ja N2O vuot ennen kuivuutta, sen jälkeen ja kastelun jälkeen.
Ekosysteemin vastustuskyky ja sietokyky äärimmäisessä kuivuudessa
European Ecotronissa Montpellierissä (16 yksikköä, jossa jokaisella yhden neliön pinta-ala ja yhden metrin syvyys) suoritamme kokeen, jossa manipuloimme maaperäeliöstön monimuotoisuutta testataksemme sen vasteita äärimmäiseen kuivuuteen. Ecotronin mesokosmoksilla on mahdollista tutkia maaperän toiminnallisen monimuotoisuuden ja äärimmäisen kuivuuden yhteisvaikutukset ekosysteemin H2O ja CO2 vuohon, ja arvioida ekosysteemin vastustuskykyä ja sietokykyä kuivuudessa.
Ilmastonmuutoksen ja puulajirunsauden vuorovaikutteiset seuraukset
Kolmas lähestymistapa tutkii monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutukset. Käytämme kahta puulajirunsauskoetta (nuoria istutusmetsiköitä), jotka yhdistävät puulajien runsausgradientit ja ilmastonmuutoskäsittelyt, ORPHEE (Ranska, kastelulla vältetään kesän kuivuus) ja FORBIO (Belgia, 30% sademäärän vähentäminen). Määritämme maaperäeliöstön monimuotoisuutta yhden puulajin metsiköissä ja sekametsiköissä ja arvioimme puulajirunsauden ja ilmastonmuutoksen mahdolliset vuorovaikutukset maaperäeliöiden diversiteettiin ja toimintaan.